Tämä olkoon viimeinen Mattinatani. On jo aika siirtyä eteenpäin musiikillisessa opiskelussani. N-kirjain on jo kauan häiriköiden ja merkitsevästi rapistellut kirjan sivuja ja tuhahdellen toistellut M-kirjaimella alkavia tuhmia sanoja. (On niitä ämmälläkin alkavia!)

Olen omavaltaisesti alkanut käyttää 'mattinata'-sanaa siinä, missä virallisesti täytyisi sanoa 'Ohrwurm' 'korvamato'tai vielä oikeammin puhua musiikin jäämisestä soimaan päässä. Minä olen kuitenkin päättänyt skita i ja tulen käyttämään tätä kaunista aamulaulu-sanaa loppuelämäni.

Sillä onhan niin, että päässä kulloinkin riehuva musiikki aloittaa kidutuksensa heti herättyä Tai vielä kamalampaa - huomasin juuri - ehkä se remputtaa siellä ihmisen nukkuessakin. Ehkä siitä johtuu joskus aivan tajuttomat unet, mitä on pakko nähdä.

Oli miten oli, niin heti herättyäni, aamupissalla istuessani minun oli pakko alkaa toistella viime päivien ajankohtaista totuutta, että "...jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin.... jee-jee-jee mä saaren haluan...." (Niinkuin itseasiassa haluaisinkin.)

Jee-jee-tahdissa sitten nytkähtelin aamiaisen jälkeen ruohonleikkuuhommiin. Valitsin korvilleni traktori-kuulonsuojain-radio-vempaimet ihan siksi, että saisin kuunnella uutisia kolmesta S:stä (Sipilä, Soini, Stubb). Ja että ne jutut karmeudessaan karkottaisivat korvamatoseni tiehensä. Uutisia tuli sitten aina vain noin yhden sekunnin ajan ja heti perään  jotain jumputusmusiikkia.

(Tähän väliin pitäisi oikeastaan kertoa syy, miksi suhtaannun kovin nurjamielisesti kevyeen musiikkiin. Mutta se on pitkä ja totinen juttu, joka ei sovi tähän, joten jätän sen kertomisen toiseen yhteyteen.)

"Ei, ei, ei. Mun sydän sanoo ei, ei, ei. Mä taasko saman virheen tein...Mä kaikki voimani kerään ja täydesti elän taas..." Tai jotain sinnepäin. Tuohan oli kuin minun SinusSyndromaSydämeni (tässäkin muuten kolme S:sää!) hoito-ohjeita pelokkaalle minulle.

Aloin kuunnella, mitä muita viisauksia viihdemusiikki minulle tarjoilee. - Seuraava kappale sai minut ajattelemaan hädissään pakoon juoksevia metsäneläinraukkoja: "Olet vapaa kuin metsäkauris"...toivottavasti saan sinut omaksein...jee-jee. Ei hyvä.   - Seuraavan laulun myötä jouduin pakosti ihmettelemään maamme korkeita avioerolukuja, kun kuuntelin miehen laulavan kuinka ihana hänen kumppaninsa on ja kuinka hän vakuutteli, ettei hänellä ole oikeutta eikä halua muttaa tässä mitään.

Patterit loppuivat kuulokkeistani kesken 'Besame muchoa',  jonka kyllä olisin voinut kuunnella loppuunkin. Toisaalta leikkuri-traktoristanikin loppui bensa ja kello oli niin paljon, että piti valmistautua päivän seuraavaan koitokseen. Josta enemmän ehkä ensi kerralla.

(Voi, jos kuulisin tämän päässäni huomenaamulla?)