TUOMIOSUNNUNTAI.

Että ihmisenpoika tulee kaikessa kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa erottelemaan ihmiset toisistaan kuin paimen erottaa lampaat vuohista.

Että toiset saavat periä iankaikkisen elämän ja toiset joutuvat iankaikkiseen rangaistukseen.

Mutta keitä ovat nämä lampaat ja keitä taas ne vuohet? Ja mitä ihmettä tämä oikein on, kun meidät jo valmiiksi on eroteltu? Kun meihin jo valmiiksi on lyöty Jumalan leima ja sanottu, että  taivaaseen pääseminen ei ole kiinni omista teoistamme tai tekemättä jättämistämme, vaan että Jumala yksin tietää ja että elämämme on täysin hänen käsissään.

Koko homma tuntuu olevan yhtä sotkua.

Ja kuitenkin nim.om. tämän omituisen ja sekavasanaisen päivän nimiin luetaan Jeesuksen sanoneen ihanat sanansa: "Tulkaa tänne te työtä tekevät ja raskautetut niin minä annan teille levon".....Ja että "totisesti: kaiken minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."

Oli miten oli, niin kirkkovuosi päättyy nyt näillä minuuteilla ja lähdemme kulkemaan kohti joulua. Tuomiot on luettu ja itsekullakin on edessään  mahdollisuus lähteä kokemaan yhtä ihmiskunnan historian kauneinta kertomusta. Kertomusta, joka jo sitten pitkänäperjantaina saa karmean päätöksensä.

"Onko se sama Jeesus?" kysyy pieni äitinsä Raamattua kantava poika runossa "Pitkänäperjantaina päivä on pilvinen..."

Onko se sama...